c)
Tutustuin Milla Ollankedon ja Heidi Pasasen ''Mamma verkostoon''. Mielestäni toteutus on suunnitelman mukainen, ja uskon sen tulevan tarpeeseen.
Kohderyhmänä ovat raskaana olevat naiset, joille on haluttu luoda matalan kynnyksen tiedonsaanti palvelu terveyteen liittyen. Ryhmän ylläpitäjiin kuuluu terveydenhoitaja, kätilö ja lääkäri. Lisäksi ryhmän sisällä järjestetään mielekästä tekemistä. Ryhmä on suljettu ja sen sisällä voi esittää kysymyksiä yksityisviestein tai julkisesti. Rinnan toimivat ryhmä Facebookissa ja viestiryhmä Whatsapissa.
Videon katsottuani olen sitä mieltä että lopputuloksesta tuli suunnitelman mukainen. Ylläpitäjänä kiinnittäisin huomion jo suunnitteluvaiheessa siihen mikä on julkista tietoa ja mikä ei. Laissa on säännelty hyvin tarkkaan mitä tietoja potilaasta saa luovuttaa. Tietysti kaikkien tietojen luovutus perustuisi vapaaehtoisuuteen.
d)
On vaikea arvioida miten voisimme kehittää luomaamme palvelua, mutta käyttäjien ilmaantuessa innovaatioita ja parannuksia varmasti tapahtuisi. Ryhmään voisi suunnitella viikko- tai kuukausiarvonnan tai siinä voisi järjestää erilaisia kilpailuja.
Tässä linkki toteutukseemme: https://sites.google.com/site/y00050fsome/tehtava3/some2015_virkkula_siivola_kimmonen
Linkki esittelyvideoon: https://sites.google.com/site/y00050fsome/tehtava4/apuatukeap%C3%A4iv%C3%A4kahviseuraa.mp4?attredirects=0&d=1
perjantai 28. elokuuta 2015
maanantai 10. elokuuta 2015
Oppimistehtävä 3
Saimme idean luoda Facebook-ryhmän nimeltä: "Apua, tukea & päiväkahviseuraa tuoreille Oulun ammattikorkeakouluopiskelijoille", sillä mielestämme OAMK:lta puuttuu matalan kynnyksen tiedottamis- ja integroitumis palveluita.
Toteutussuunnitelma perusteluineen on luettavissa osoitteessa: https://sites.google.com/site/y00050fsome/tehtava3/some2015_virkkula_siivola_kimmonen
perjantai 26. kesäkuuta 2015
Oppimistehtävä 2
Heipä hei!
2 a)
Suomi24 sivustolta löysin keskustelua tekijänoikeuksista ja dronella kuvaamisesta. Lisäsin oman kommenttini mukaan nimimerkillä Mard. Saatavissa: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13540927#comment-79672887
Mikäli esimies tai työntekijä käyttää sosiaalisen median palveluita työyhteisössä, pitäisi sen käytön pelisäännöt olla selvät. Luottamuksellista tietoa ei saa jakaa, ja linkkeihin tulee suhtautua varauksellisesti. Ennen sosiaalisen median käyttöönottoa tulisi pohtia tarkkaan mitä sillä oikein koitetaan saavuttaa. Ovatko mahdolliset haitat suurempia kuin hyödyt?
Avoimuus ja läpinäkyvyys helpottavat niiden ihmisten tiedonkeruuta jotka eivät pääsisi muuten esim. salasanalla suojatulle alueelle. Asiakkaille tämä on merkki luottamuksesta. On kuitenkin muistettava, että mitä avoimempaa tieto on, sitä yleisluontoisempaa sen tulee olla.
Henkilökohtaisesti en näe juurikaan hyötyä henkilökohtaisten tietojen jakamisesta työyhteisössä. Jokainen Facebookiin rekisteröitynyt työntekijä voi lähettää kaveripyynnön toiselle työntekijälle.
Jos tietoturva-asiat ovat retuperällä, voi ulkopuolinen henkilö päästä käsiksi esimerkiksi Facebook käyttäjän salasanaan. Tästä voi syntyä haittaa työnantajalle mikäli murretun käyttäjän postilaatikossa on keskusteltu esim. työasioista. Facebookissa käydyt keskustelut eivät katoa historiasta ellei sitä tyhjennetä tarkoituksellisesti. Facebookissa on myös paljon muita mahdollisesti arkaluontoisia tietoja kuten esim. osoitteita, puhelinnumeroita ja katseluoikeudeltaan rajattuja valokuvia tai viestejä. Onkin siis ensiarvoisen tärkeää ettei kukaan saa tietää salasanaasi.
b)
Onnekseni nimelläni ei löytynyt googlesta muuta kuin facebook profiilini. Googlen kuvahaulla käyttämällä hakusanoina ''Olli Siivola facebook'' Löytyi tähän blogiin lisäämäni valokuva. Hakukone Bing:n kautta en löytänyt omalla nimelläni edes facebook profiiliani.
Tiedot mitä itsestäni löysin pitävät paikkansa. Olen itseasiassa yllättynyt miten vähän tietoja löysin omalla nimelläni. Vaihtamalla hakusanaksi netissä käyttämäni nimimerkin ''mardagor'' tuloksia löytyikin jo paljon enemmän. Mitään yllättävää ei silti löytynyt, paitsi muutama vanha ja unohdettu foorumipostaus.
Siihen mitä tietoja itsestä internetistä löytyy on yleensä helppo vaikuttaa, ellei satu olemaan julkisuuden henkilö. Käytännössä löydät itsestäsi vain sellaisia tietoja jotka itse esim. sosiaalisen median kautta jaat.
Vuonna 2014 Google ilmoitti mahdollisuudesta poistatuttaa arkaluonteisia henkilötietoja Googlen hakutuloksista. Huomioitavaa kuitenkin on, että tiedot poistuvat vain hakutuloksista, mutta sivulle pääsee silti URL-osoitteen kautta. Mikäli omia tietoja omaavan sivuston haluaa poistaa lopullisesti, tulee ottaa yhteyttä verkkovastaavaan (esim Facebook). Käyttöehdoista riippuen voi olla verkkovastaavan päätös poistetaanko sivusto käyttäjän pyynnöstä.
c)
Eilakaislan some-ohjeessa korostuu yksi idea ylitse muiden. Perusidealtaan työntekijä ei saa toimia sosiaalisessa mediassa niin, että siitä on työnantajalle vahinkoa. Ohjeissa ohjeistetaan pitämään profiili edustavana, mikäli profiilista selviää työnantaja. Eilakaisla on tiivistänyt tärkeimmät sääntönsä käyttöohjeiden loppuun. Mielestäni käyttöohjeet ovat kattavat, ja jos työntekijä noudattaa niitä niin ei ongelmia pitäisi tulla. Ohjeet saatavissa: https://www.eilakaisla.fi/blogi/sosiaalisen-median-kayttoohjeet-tyonteki
d)
Kävin kommentoimassa kurssilaisen Joonas Vikströmin blogia. Hänellä oli hyviä ideoita työyhteisöjen some-etiketistä. Saatavissa: http://mekaaninenperuna.blogspot.fi/
2 a)
Suomi24 sivustolta löysin keskustelua tekijänoikeuksista ja dronella kuvaamisesta. Lisäsin oman kommenttini mukaan nimimerkillä Mard. Saatavissa: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13540927#comment-79672887
Mikäli esimies tai työntekijä käyttää sosiaalisen median palveluita työyhteisössä, pitäisi sen käytön pelisäännöt olla selvät. Luottamuksellista tietoa ei saa jakaa, ja linkkeihin tulee suhtautua varauksellisesti. Ennen sosiaalisen median käyttöönottoa tulisi pohtia tarkkaan mitä sillä oikein koitetaan saavuttaa. Ovatko mahdolliset haitat suurempia kuin hyödyt?
Avoimuus ja läpinäkyvyys helpottavat niiden ihmisten tiedonkeruuta jotka eivät pääsisi muuten esim. salasanalla suojatulle alueelle. Asiakkaille tämä on merkki luottamuksesta. On kuitenkin muistettava, että mitä avoimempaa tieto on, sitä yleisluontoisempaa sen tulee olla.
Henkilökohtaisesti en näe juurikaan hyötyä henkilökohtaisten tietojen jakamisesta työyhteisössä. Jokainen Facebookiin rekisteröitynyt työntekijä voi lähettää kaveripyynnön toiselle työntekijälle.
Jos tietoturva-asiat ovat retuperällä, voi ulkopuolinen henkilö päästä käsiksi esimerkiksi Facebook käyttäjän salasanaan. Tästä voi syntyä haittaa työnantajalle mikäli murretun käyttäjän postilaatikossa on keskusteltu esim. työasioista. Facebookissa käydyt keskustelut eivät katoa historiasta ellei sitä tyhjennetä tarkoituksellisesti. Facebookissa on myös paljon muita mahdollisesti arkaluontoisia tietoja kuten esim. osoitteita, puhelinnumeroita ja katseluoikeudeltaan rajattuja valokuvia tai viestejä. Onkin siis ensiarvoisen tärkeää ettei kukaan saa tietää salasanaasi.
b)
Onnekseni nimelläni ei löytynyt googlesta muuta kuin facebook profiilini. Googlen kuvahaulla käyttämällä hakusanoina ''Olli Siivola facebook'' Löytyi tähän blogiin lisäämäni valokuva. Hakukone Bing:n kautta en löytänyt omalla nimelläni edes facebook profiiliani.
Tiedot mitä itsestäni löysin pitävät paikkansa. Olen itseasiassa yllättynyt miten vähän tietoja löysin omalla nimelläni. Vaihtamalla hakusanaksi netissä käyttämäni nimimerkin ''mardagor'' tuloksia löytyikin jo paljon enemmän. Mitään yllättävää ei silti löytynyt, paitsi muutama vanha ja unohdettu foorumipostaus.
Siihen mitä tietoja itsestä internetistä löytyy on yleensä helppo vaikuttaa, ellei satu olemaan julkisuuden henkilö. Käytännössä löydät itsestäsi vain sellaisia tietoja jotka itse esim. sosiaalisen median kautta jaat.
Vuonna 2014 Google ilmoitti mahdollisuudesta poistatuttaa arkaluonteisia henkilötietoja Googlen hakutuloksista. Huomioitavaa kuitenkin on, että tiedot poistuvat vain hakutuloksista, mutta sivulle pääsee silti URL-osoitteen kautta. Mikäli omia tietoja omaavan sivuston haluaa poistaa lopullisesti, tulee ottaa yhteyttä verkkovastaavaan (esim Facebook). Käyttöehdoista riippuen voi olla verkkovastaavan päätös poistetaanko sivusto käyttäjän pyynnöstä.
c)
Eilakaislan some-ohjeessa korostuu yksi idea ylitse muiden. Perusidealtaan työntekijä ei saa toimia sosiaalisessa mediassa niin, että siitä on työnantajalle vahinkoa. Ohjeissa ohjeistetaan pitämään profiili edustavana, mikäli profiilista selviää työnantaja. Eilakaisla on tiivistänyt tärkeimmät sääntönsä käyttöohjeiden loppuun. Mielestäni käyttöohjeet ovat kattavat, ja jos työntekijä noudattaa niitä niin ei ongelmia pitäisi tulla. Ohjeet saatavissa: https://www.eilakaisla.fi/blogi/sosiaalisen-median-kayttoohjeet-tyonteki
d)
Kävin kommentoimassa kurssilaisen Joonas Vikströmin blogia. Hänellä oli hyviä ideoita työyhteisöjen some-etiketistä. Saatavissa: http://mekaaninenperuna.blogspot.fi/
sunnuntai 21. kesäkuuta 2015
Oppimistehtävä 1
1 a)
Hei taas!
Kaksi tutuimpia sosiaalisen median sovelluksia minulle ovat Facebook ja Youtube. Käytän näitä palveluita joka päivä pitääkseni yhteyttä ystäviini, katsoakseni mitä maailmalla tapahtuu, musiikin kuunteluun ja kaikkeen muuhun mahdolliseen mitä näillä sovelluksilla voikaan tehdä.
Ensimmäisen kerran kuulin Facebookista kun kaverini kertoi siitä, ja kehotti minuakin alkamaan käyttämään Facebookkia. Kiinnostuin ideasta ja päätin kokeilla sitä luomalla oman profiilin kyseiselle sivustolle. Youtubesta sain tietää ensimmäisen kerran jonkin uutisen mukana, jossa oli videolinkki Youtubeen.
Molemmat mainitsemani sosiaalisen median sovellukset ovat tehty niin monikäyttöisiksi, että niitä pystyy hyödyntämään monissa eri tilanteissa. Facebookissa voi keskustella yksityis- tai ryhmächatissa työkavereiden kanssa mm. työasioista. Toinen hyvä keino olisi luoda työnantajan taholta Facebook yhteisö, jossa tiedotettaisiin juoksevista asioista. Tämän ryhmän huono puoli olisi tosin se, että ryhmässä ei voisi tiedottaa arkaluontoisista asioista tietoturvan takia.
Facebookia voi käyttää myös opinnoissakin, mutta monet muut palvelut ovat mielestäni tehokkaampia esim. Optima. Käyttäjät voivat perustaa myös uuden yhteisön Facebookkiin, johon voi lisätä opiskelukavereita ja työkavereita. Tähän ryhmään ylläpitäjä tai ylläpitäjät voivat lisätä esim. tehtäviä, kuvia ja muuta materiaalia.
Youtubea käytetään siten, että on joko itse sisällöntuottaja tai sitten on näiden ''uploadareiden'' seuraaja tai katsoja. Harrastustoiminnassa käyttäjä voi katsoa Youtuben videoista mallia miten tehdä jokin kyseinen asia. Esim. jokin ruoanlaitto-ohje. Opiskeluasioissa voisi seurata miten jokin asia tulisi ajatella. Esim. Youtubesta löytyy matematiikan opiskeluun erilaisia videoita, joissa on hyviä laskuesimerkkejä.
1 b)
Twitterin perustoiminta on yksinkertainen. Rekisteröityneet käyttäjät voivat julkaista viestejä eli tviittejä jotka ovat pituudeltaan korkeintaan 140 merkkisiä. Käyttäjien seuraajat näkevät nämä viestit omassa syötteessään sivustolla, tekstiviesteinä tai RSS-syötteinä erilaisten sovellusten kautta. Twitter on saavuttanut huikean julkisuuden mm. julkisuuden henkilöiden tiedotusalustana. Twitterillä on tällä hetkellä yli 200 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, ja suosituimmat tviittaajat ovat: Katy Perry, Justin Bieber ja Barack Obama.
Työyhteisössä Twitteriä voisi käyttää julkisena tiedotusalustana ja mainontana asiakkaille ja muille kiinnostuneille henkilöille. Arkaluontoiseen ja luottamukselliseen tiedotukseen Twitteristä ei ole sen avoimuuden takia.
1 c)
Sosiaalisen median potentiaalin työelämässä näen mainonta-alustana ja yleisenä tiedotuskanavana. Hyvänä esimerkkinä sosiaalisen median vaikutuksesta mainonnassa pidän Äkäslompololaista Jounin kauppaa. Jouni on saavuttanut kauppansa Facebook sivustolle viidessä vuodessa käsittämättömät 270 000 tykkääjää arvontojen sekä muiden kisojen kautta.
Sivusto löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/Jouninkauppa/timeline?ref=page_internal
1 d)
Kommentoin Niko Aution blogia osoitteessa: https://nikosomeboys.wordpress.com/2015/06/21/minulle-tutut-ja-ei-tutut-sosiaalisen-median-sovellukset-ja-sivustot/comment-page-1/#comment-5
Hei taas!
Kaksi tutuimpia sosiaalisen median sovelluksia minulle ovat Facebook ja Youtube. Käytän näitä palveluita joka päivä pitääkseni yhteyttä ystäviini, katsoakseni mitä maailmalla tapahtuu, musiikin kuunteluun ja kaikkeen muuhun mahdolliseen mitä näillä sovelluksilla voikaan tehdä.
Ensimmäisen kerran kuulin Facebookista kun kaverini kertoi siitä, ja kehotti minuakin alkamaan käyttämään Facebookkia. Kiinnostuin ideasta ja päätin kokeilla sitä luomalla oman profiilin kyseiselle sivustolle. Youtubesta sain tietää ensimmäisen kerran jonkin uutisen mukana, jossa oli videolinkki Youtubeen.
Molemmat mainitsemani sosiaalisen median sovellukset ovat tehty niin monikäyttöisiksi, että niitä pystyy hyödyntämään monissa eri tilanteissa. Facebookissa voi keskustella yksityis- tai ryhmächatissa työkavereiden kanssa mm. työasioista. Toinen hyvä keino olisi luoda työnantajan taholta Facebook yhteisö, jossa tiedotettaisiin juoksevista asioista. Tämän ryhmän huono puoli olisi tosin se, että ryhmässä ei voisi tiedottaa arkaluontoisista asioista tietoturvan takia.
Facebookia voi käyttää myös opinnoissakin, mutta monet muut palvelut ovat mielestäni tehokkaampia esim. Optima. Käyttäjät voivat perustaa myös uuden yhteisön Facebookkiin, johon voi lisätä opiskelukavereita ja työkavereita. Tähän ryhmään ylläpitäjä tai ylläpitäjät voivat lisätä esim. tehtäviä, kuvia ja muuta materiaalia.
Youtubea käytetään siten, että on joko itse sisällöntuottaja tai sitten on näiden ''uploadareiden'' seuraaja tai katsoja. Harrastustoiminnassa käyttäjä voi katsoa Youtuben videoista mallia miten tehdä jokin kyseinen asia. Esim. jokin ruoanlaitto-ohje. Opiskeluasioissa voisi seurata miten jokin asia tulisi ajatella. Esim. Youtubesta löytyy matematiikan opiskeluun erilaisia videoita, joissa on hyviä laskuesimerkkejä.
1 b)
Twitterin perustoiminta on yksinkertainen. Rekisteröityneet käyttäjät voivat julkaista viestejä eli tviittejä jotka ovat pituudeltaan korkeintaan 140 merkkisiä. Käyttäjien seuraajat näkevät nämä viestit omassa syötteessään sivustolla, tekstiviesteinä tai RSS-syötteinä erilaisten sovellusten kautta. Twitter on saavuttanut huikean julkisuuden mm. julkisuuden henkilöiden tiedotusalustana. Twitterillä on tällä hetkellä yli 200 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, ja suosituimmat tviittaajat ovat: Katy Perry, Justin Bieber ja Barack Obama.
Työyhteisössä Twitteriä voisi käyttää julkisena tiedotusalustana ja mainontana asiakkaille ja muille kiinnostuneille henkilöille. Arkaluontoiseen ja luottamukselliseen tiedotukseen Twitteristä ei ole sen avoimuuden takia.
1 c)
Sosiaalisen median potentiaalin työelämässä näen mainonta-alustana ja yleisenä tiedotuskanavana. Hyvänä esimerkkinä sosiaalisen median vaikutuksesta mainonnassa pidän Äkäslompololaista Jounin kauppaa. Jouni on saavuttanut kauppansa Facebook sivustolle viidessä vuodessa käsittämättömät 270 000 tykkääjää arvontojen sekä muiden kisojen kautta.
Sivusto löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/Jouninkauppa/timeline?ref=page_internal
1 d)
Kommentoin Niko Aution blogia osoitteessa: https://nikosomeboys.wordpress.com/2015/06/21/minulle-tutut-ja-ei-tutut-sosiaalisen-median-sovellukset-ja-sivustot/comment-page-1/#comment-5
torstai 28. toukokuuta 2015
Aloitustehtävä
Tervehdys arvon lukijat!
Nimeni on Olli Siivola ja olen 20-vuotias. Opiskelen tieto- ja viestintätekniikkaa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kulttuurialan- ja tekniikan yksikössä. Luokkani on TVT14SNL ja opintoja on nyt takana vuosi. Vapaa-aikani kuluu tanssiharrastuksen, uinnin, matkustelun, ystävien ja totta kai tietoteknisten vempaimien parissa.
Sosiaalista mediaa eli käytännössä Facebookia olen käyttänyt jo useamman vuoden. Ensimmäiset muistot tulevat ylä-asteiästä saakka. Muistan hyvin kun käytin MSN Messenger-palvelua tietokoneella pikaviestisovelluksena ennen facebookiin liittymistä. Juttuseuran löytämiseen ei tarvinut yleensä montaa hetkeä hukata, mutta Facebookin ilmestymisen seurauksena pikaviestintä siirtyi sinne.
En ole koskaan ollut järin aktiivinen Facebookissa. Alkuhuuman jälkeen tilapäivitysten julkaiseminen ja kirjoittaminen ei tuntunut omalta jutulta, ja profiilikuvan vaihtaminenkin käy työstä. Käytän silti Facebookia päivittäin mm. pikaviestintään.
Näen kuitenkin suuren potentiaalin sosiaalisessa mediassa esim. yritysten vaikuttamis- ja mainostuskanavana. Hyvin toteutetun kampanjan avulla mikä vain yritys voi saada jopa Suomessa helposti yli satatuhatta tykkääjää, mikä tarkoittaa sataatuhatta potentiaalista asiakasta.
Uskon että kurssi antaa hyvät ja tarpeelliset tiedot ja taidot somen hyödyntämisestä työelämässä. Olen yllättynyt siitä että nykymaailmassa näinkin hyödyllinen kurssi on vapaasti valittava, eikä osa pakollisia kursseja.
Kommentoin kurssilaisen Tarja Anneli Rossin blogia osoitteessa: https://tarjansomekurssi.wordpress.com/2015/05/27/moikka-maailma/comment-page-1/#comment-1
Nimeni on Olli Siivola ja olen 20-vuotias. Opiskelen tieto- ja viestintätekniikkaa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kulttuurialan- ja tekniikan yksikössä. Luokkani on TVT14SNL ja opintoja on nyt takana vuosi. Vapaa-aikani kuluu tanssiharrastuksen, uinnin, matkustelun, ystävien ja totta kai tietoteknisten vempaimien parissa.
Sosiaalista mediaa eli käytännössä Facebookia olen käyttänyt jo useamman vuoden. Ensimmäiset muistot tulevat ylä-asteiästä saakka. Muistan hyvin kun käytin MSN Messenger-palvelua tietokoneella pikaviestisovelluksena ennen facebookiin liittymistä. Juttuseuran löytämiseen ei tarvinut yleensä montaa hetkeä hukata, mutta Facebookin ilmestymisen seurauksena pikaviestintä siirtyi sinne.
En ole koskaan ollut järin aktiivinen Facebookissa. Alkuhuuman jälkeen tilapäivitysten julkaiseminen ja kirjoittaminen ei tuntunut omalta jutulta, ja profiilikuvan vaihtaminenkin käy työstä. Käytän silti Facebookia päivittäin mm. pikaviestintään.
Näen kuitenkin suuren potentiaalin sosiaalisessa mediassa esim. yritysten vaikuttamis- ja mainostuskanavana. Hyvin toteutetun kampanjan avulla mikä vain yritys voi saada jopa Suomessa helposti yli satatuhatta tykkääjää, mikä tarkoittaa sataatuhatta potentiaalista asiakasta.
Uskon että kurssi antaa hyvät ja tarpeelliset tiedot ja taidot somen hyödyntämisestä työelämässä. Olen yllättynyt siitä että nykymaailmassa näinkin hyödyllinen kurssi on vapaasti valittava, eikä osa pakollisia kursseja.
Kommentoin kurssilaisen Tarja Anneli Rossin blogia osoitteessa: https://tarjansomekurssi.wordpress.com/2015/05/27/moikka-maailma/comment-page-1/#comment-1
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)